Miltä näyttää tulevaisuuden kauppakeskuksissa? Kulutuskeskittymistä hiilipositiivisiksi elämyskeitaiksi

Entä jos kauppakeskus olisikin elävä rakennus, joka tuottaa oman energiansa ja jolla on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen? Maailmalta löytyvät esimerkit osoittavat toimialan moninaiset mahdollisuudet edistää kestävää kehitystä.

Entä jos kauppakeskus olisikin elävä rakennus, joka tuottaa oman energiansa ja jolla on myönteisiä vaikutuksia paikalliseen luonnon monimuotoisuuteen? Maailmalta löytyvät esimerkit osoittavat toimialan moninaiset mahdollisuudet edistää kestävää kehitystä.

 

Kauppakeskukset ovat perinteisesti suuria energiankuluttajia. Niiden rakentamiseen kuluu paljon luonnonvaroja, ne tuottavat päästöjä ja jätettä sekä vähentävät luonnon monimuotoisuutta paikallisella tasolla. Kansainväliset edelläkävijät kuitenkin näyttävät, että näin ei asian tarvitse olla.

 

Tulevaisuudessa kauppakeskuksia ei enää tehdä pelkästään kuluttamista varten – ne voivat toimia ihmisten kohtaamispaikkoina sekä elämyskeitaina paikalliselle yhteisölle. Nämä vihreät kauppakeskukset antavat enemmän kuin ottavat, ja ne rakennetaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointi huomioiden. Ne eivät tuota lainkaan jätettä, ovat energiaomavaraisia tai peräti hiilipositiivisia. Niissä luonnon voi kokea kaikilla ihmisaisteilla.

 

Suomen Kauppakeskusyhdistys haluaa edistää kauppakeskustoimialan kestävää kehitystä Suomessa sekä edistää alaa eteenpäin vievää keskustelua. Siksi yhdistys tilasi Gaialta innovaatiosprintti-hankkeen, jossa kartoitettiin globaalisti johtavien vihreiden kauppakeskustoimijoiden teknisiä ratkaisuita. Lisäksi tunnistettiin muita kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä sekä analysoitiin toimien soveltuvuutta Suomeen.

 

Hankkeen tarkastelussa oli kolme maantieteellisesti erilaista kohdetta: maailmanlaajuisesti julkisuutta niittänyt Australian Burwoord Brickworks, Euroopan vihreimmästä julkisivusta tunnettu Saksan Kö-Bogen II, sekä ilmasto-olosuhteiltaan Suomen kaltainen Fornebu S Norjassa. Näistä kauppakeskuksista on tullut paikallisyhteisölle tärkeitä kohtaamispaikkoja, ja esimerkiksi Burwood Brickworks on tätä nykyä suosittu hääpaikka.

 

Australian, Saksan ja Norjan kauppakeskukset toimivat hyvinä esimerkkeinä siitä, kuinka kestävä kehitys voi olla myös kaupallisesti kannattavaa ja kuinka vastuullisuusinvestoinnit on mahdollista valjastaa kilpailuetua tuoviksi ja kauppakeskusbrändiä parantaviksi eduiksi. Yhdistävä tekijä näille kohteille on, että päälle liimattujen vastuullisuuslupausten sijaan kestävät ratkaisut on sisällytetty osaksi rakennusten suunnittelua, materiaalivalintoja, julkisivua sekä energia-, vesi- ja muita teknisiä ratkaisuja. Rakennetulle ympäristölle suunnatut kestävyysstandardit kuten LEED ja BREEAM -sertifioinnit ovat hyviä edistysaskelia, mutta laajemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tarkastelluissa kohteissa on menty näitäkin viitekehyksiä pidemmälle: kestävä ja vastuullinen suunnittelu ja rakentaminen on koko toimintaa ohjaava lähtökohta, ei niinkään päämäärä.

 

Vihreiden kauppakeskustoimijoiden ratkaisut tarjoavat monia oivalluksia kestävyyttä edistävistä toimenpiteistä sekä niiden toteutettavuudesta. Kokosimme näistä muutamia esimerkkejä alle.

 

1. Hiilipositiivisuus ja energiaomavaraisuus

Rakennusten hiilijalanjäljen minimoimiseksi ja positiivisten ilmastovaikutusten maksimoimiseksi hyödynnetään uusiutuvia ja paikallisia energiamuotoja, kuten aurinkopaneeleita, joilla katetaan tai jopa ylitetään rakennuksen oma energiantarve. Ilmastovaikutuksia voidaan pienentää myös kasvihuonekaasupäästöjä kompensoimalla. Valaistuksessa hyödynnetään luonnonvaloa sekä energiatehokkaita led-lamppuja. Keskitetyllä energiaverkostolla on mahdollista yhdistää ja jakaa lämmitys, ilmastointi sekä vihreä sähkö rakennuksen kaikkiin osiin päällekkäisen energiankulutuksen ehkäisemiseksi. Energiasäästöjä tuovat myös muun muassa eristyksen parantaminen, energiatehokkaiden laitteiden suosiminen, lämmön älykäs talteenotto sekä energiankäyttöä optimoivat mittaus- ja seurantajärjestelmät.

 

2. Ekosysteemipalvelut ja viherratkaisut

Entä jos katto ei olisikaan pelkkä katto? Energiantuotantoon, kuten aurinkopaneeleille tarkoitetun tilan lisäksi kauppakeskusten kattoja voidaan hyödyntää moniin muihin tarkoituksiin. Ne voivat toimia kävijöiden elämystiloina, paikallista biodiversiteettiä lisäävinä viherkattoina tai alustoina pienimuotoiselle ruoantuotannolle. Kattojen lisäksi rakennusten sisä- ja ulkoseinät voivat toimia kasvualustoina erilaisille kasvilajeille. Viherkatot sekä vihreät julkisivut muodostavat oman mikroilmastonsa ja tarjoavat monipuolisia ekosysteemipalveluita: ne tuottavat happea, sitovat hiiltä ja ilmansaasteita sekä viilentävät kaupunkiympäristöä. Vihreiden rakenteiden esteettisyydellä on myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

 

3. Kestävät ja terveelliset materiaaliratkaisut

Rakennusmateriaaleissa hyödynnetään terveydelle haitattomia ja vähähiilisiä materiaaleja, kuten vähähiilistä betonia sekä uudelleenkäytettyä puuta. Hankinnoissa tarkastellaan materiaalien koko elinkaaren aikaisia vaikutuksia sekä suositaan sertifioituja ja mahdollisimman lähellä tuotettuja materiaaleja.

 

4. Ympäristökasvatus ja tuuppiminen

Kauppakeskuskävijöille kerrotaan rakennuksessa toteutetuista kestävyyttä edistävistä ratkaisuista sekä niiden positiivisista ympäristövaikutuksista. Kävijöitä tuupitaan eli ohjataan ympäristöystävällisempään toimintaan, kuten veden- ja energiankäytön vähentämiseen, erilaisin keinoin. Kattavat kierrätysmahdollisuudet auttavat kävijöitä jätteiden lajittelussa ja sähköautojen latausverkostot sekä pyöräparkit kannustavat vähähiiliseen liikkumiseen.

 

Pääsääntöisesti kaikkia hankkeessa kartoitettuja toimenpiteitä voidaan soveltaa myös Suomeen, vaikka ne eivät sellaisenaan olisikaan täysin käyttökelpoisia. Parhaista käytännöistä ja malliesimerkeistä voi hakea inspiraatiota sekä suunnittelun alla oleviin että jo käytössä oleviin kohteisiin.

 

 

Ratkaisuista innoitteita Suomen kauppakeskuksille

Kauppakeskukset ovat yhteiskunnan kannalta keskeisiä kohtaamispaikkoja ja monille ihmisille arjen tukipilareita. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tehtävä on tukea suomalaisen kauppakeskusliiketoiminnan kehitystä ja jäsentensä edelläkävijyyttä.

 

”Merkittävänä toimialana kauppakeskuksilla on myös suuri rooli toimia vastuullisuuden suunnannäyttäjinä.”

 

Vähittäiskaupan vaikutusmahdollisuudet ovat suuret, koska se koskettaa meitä kaikkia päivittäin. Merkittävänä toimialana kauppakeskuksilla on myös suuri rooli toimia vastuullisuuden suunnannäyttäjinä. Koska ekologisuuden ja vastuullisuuden kysymykset eivät tunne maarajoja, globaali näkökulma sekä tiedon sujuva liikkuminen on tärkeää.

 

”Vauhdittaaksemme alan kehitysaskeleita Suomessa halusimme tarjota jäsenistöllemme tiiviin, valmiiksi kootun ja relevantin katsauksen kauppakeskustoimialan parhaisiin ekologisiin malliesimerkkeihin globaalisti. Olemme aiemminkin tehneet hyvää yhteistyötä Gaian kanssa, joten myös tämän työn teettäminen Gaialla oli luonteva ratkaisu.” sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Terhi Sell. 

 

”Koen, että tämän projektin tarkoituksena on näyttää toimialallemme mahdollisuuksien polkuja ja toimia innoittajana niin pienissä kuin isoissakin kehityshankkeissa Suomessa. Mitään näistä case-esimerkeistä ei voi eikä ole tarpeellista kopioida sellaisenaan. Toivon, että raporttia ja sen laajaa oheisaineistoa videolinkkeineen katsotaan jäsentemme keskuudessa ahkerasti ja viedään käytäntöön sopivasti soveltaen”.

 

 

Jasmin Järvinen, asiantuntija, Gaia Consulting

Terhi Sell, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

 

Jäsenille: Hiilineutraalista hiilipositiiviseksi kauppakeskukseksi - johtavien toimijoiden benchmarking